Tehtävä1 verkkoviestintä

Henkilön kotisivut

http://www.elisanet.fi/mauno.rajala/

Yrityksen kotisivu

http://tthiusterapeuttisalonki.hiusterapia.net/

Kampanjan kotisivu

http://energiaremontti2015.fi/mika-energiaremontti/

// Tehtävä 3 // RGB- ja CMYK-värimallit // 20.8. //

RGB - värimalli

RGB-värimalli on väritila, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen, vihreän, ja sinisen väristä valoa. Värimallin nimi juontuu näiden päävärien englanninkielisistä: red, green, ja blue. Tälläistä värillisiä valoja yhdistelevää värimallia kutsutaan additiiviseksi, mikä on vastakohta esimerkiksi painotekniikassa käytetylle subtraktiiviselle, värejä valosta vähentävälle, värimallille. RGB-värimallia käytetään värien esitäämiseen muun muassa tietokoneissa, televisiovastaanottimessa, joiden näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valon lähteistä.

_________________________________________________________________________________

CMYK - värimalli

CMYK on yksi kuvatiedostoissa ja painotuotteissa käytettävistä väritiolista. Lyhenne CMYK tulee englannin kielen saniosta Cyan, Magenta, Yellow ja Key, eli syaani, magenta, keltainen ja avainväri eli musta. Väliavaruus tarkoittaa niitä värejä, joita käytetään sekä valokuvia että piirustuksia tallennettaessa, esitettäessä, tulostattaessa ja painettaessa. Kun kuva tallennetaan kuvankäsittelyohjelmassa CMYK-väritilassa, jokaiseen kuvatiedoston pikseliin tallentuu neljän värin voimakkuustiedot - syaanin, magentan, keltaisen ja mustan värin voimakkuus. CMYK on subtraktiivinen väriavaruus: esim. paperipinnalle painetut CMYKin osavärit estävät osaa valosta heijastumaan silmään, ja silmä havaitsee valoon jäljelle jääneen värin. Silmä näkee väripinnan sitä tummempana mitä enemmän väriä on käytetty

Pinterest

http://fi.pinterest.com/laurinpin/

Kuvatulva

Kuvatulva

Teknisen reproduktion eräs historiallinen seuraus on meitä ympäröivän maailman kuvien huomamattava kasvu- kuvatulva. Vain sata vuotta sitten kuva oli huomattavasti harvinaisempi osa ihmisten arkea kuin nykyisin. Tänään ihmiset viettävät kuvien parissa merkittävän osan päivittäisestä elämästään.

Kuva tulvan on arveltu aiheuttavan niiden merkityksen vähentymisen (merkitysinflaatio). Yleistyessään kuvat myös väistämättä tulevat yhä ideologisemmiksi, kun kuvallinen viestintä globalisoituu ja koskettaa erilaisia kulttuureita. Esim. kuva ideologisten taisteluiden välikappaleina: 2005 - 2006 Muhammad-pilapiirrosjupakka tai Tallinnassa 2007 kiista Pronssisoturi patsaan (lause jää kesken VIRHE!)

Kuva on sekä taiteen että viestinnän kieli- Kuva herättää ihmisten uteliaisuutta, jonka takia se voi myös selkiyttää, havainnollistaa ja tehdä asioita kiinnostavaksi. Esim yrityskuva ei tarkoita ainoastaan yrityksen graafista asua, vaan se on nykyisin johdonmukainen osa viestintästrategiaa, johon kuuluvat niin yrityksen toimitilat, tuotteiden jakelu kuin sisäinen viestintäkin.

Kuva ja sana voivat toimia tehokkaasti yhdessä. Graafinen suunnittelu auttaa katsojaa tulkitsemaan viestejä. Kuvitus eli illustraatio tarkoittaa kuvalajia, jolle on ominaista se, että aiheena oleva kertomus on ensisijainen verrattuna kuvan muotoon ja tyyliin. Kuvitus on harvoin täysin itsenäinen teos, vaan se liittyy läheisesti tekstiin. Kuvitus ja visualisointi havannoillistavat tai elävöittävät yleensä sellaisia asioita, joita on vaikea kuvittaa muilla graafisilla esityksillä tai valokuvilla.

Kartat, graafiset esitykset ja kirjaimet ovat myös osa kuvallista viestintää, kuten taitto, ladonta ja ortografia eli oikenkirjoitus. Voidaan väitää, että ihminen lukee katsomalla sanakuvia ja käsitys niiden selkeydestä on jokaisen kirjoittajan vahvuus. Tässä mielessä kuvallisen viestinnän osaamisella on varsin suuri kysyntä, sillä tänään kaikki kirjoittaja ovat myös jossain määrin typgrafeja, latojia ja taittajia.

Kuvalllinen viestintä on joukkoviestintää, mutta se historia eri tyyli- ja aatesuuntineen on usein varsin lähellä muuta kuva- ja taidehistoriaa. Monet graafisen suunnittelun ammattilaiset pitävätkin kuvataidetta ja taidehistoriaa ammatillisen innovaation lähteenä.

Tietokoneohjelmien, pelien, internetin ja älypuhelimien myötä erilaiset käyttöliittymagrafiikat aj infografiikat ovat yleistyneet.

Kuvan digitalisoituminen

Kuvan digitalisoituminen

Analoginen ja digitaalinen ovat tietotekniikan käsitteitä, joilla kuvataan informaation välittymistä. Kuva voidaan tallentaa analogisin tai digitaalisin menetelmin ja se voidaan synnyttää, siirtää ja sitä voi muokata näillä järjestelmillä. Kuvan muuttaminen digitaaliseksi tarkoittaa sitä että analoginne kuvan muutetaan tietokoneen ymmärtämään muotoon eli numeraaliseksi arvoiksi.

Digitaaliset kuvat alkoivat ylestyä erilaisten kuvankäsittely- ja kuvantekoohjelmien kehityttyä. Digitaalisen kuva-aineiston määrä kasvoi 1980-luvulta alkaen, kun kuvanlukijat ja skannerit sekä digitaaliset valokuvauskamerat sekä myöhemmin digitaaliset videokamerat ilmestyivät kulutustavaramarkkinoille.

Nykyisin kuvia ei ainostaan muuteta digitaalisiksi vaan ne luodaan suoraan valokuvaamalla, piirtämällä tai mallintamalla ne digitaalisiksi.

Digitaalinen piirtäminen ja maalaaminen on kuvan prosessointia, jossa käsitellään pikseleitä käden kontrolloimana. Syöttölaiten voi olla hiiri, joka sopii huonosti piirtämiseen tai stylus eli piirrin, joka yhdistetään piirustuslaudan (piirustuslevy, digitointipöytä) kauta tietokoneeseen.

Industrialismin aikana kehitettiin kuvan reproduktio- eli monistamiskeinoja, jotka mahdollistivat niiden esittämisen yhä tarkemmin ja tehokkaammin. Erilaisten painotekniikoiden ja vuonna 1826 keksitynvalokuvauksen käyttöönotto alkoi yleistyä 1800-luvun lopulta alkaen.

Digitalisoituminen aiheuttaa muutoksia juuri kuvan reproduktion suhteen. Digitaalisten kuvien tekeminen, vertaaminen, siirtäminen, muokkaus, kopiointi ja julkaiseminen on nopeampaa ja helpompaa kuin aikaisemmin. Tietokoneistuminen muuttaa kuvan tekemisen välineitä ja prosesseja lähes kaikilla kuvallisen viestinnän ammattialoilla, kun tietokoneesta on tullut yksi kuvan tekemisen apuväline muiden rinnalle.

// Tehtävä 1 // B // 20.8. //

Vektorigrafiikka

Vektorigrafiikka on tietokonegrafiikkaa, joka perustuu koordinaatistoon sidottuijhin objekteihin, kuten suoriin, monikulmioihin eli poligoneihin, ympyröihin, ympyröihin, kaariin jne. Objektien muodot ja ominaisuudet esitetään koordinaatein, sekä matemaattisin funktioin. Tämä mahdollistaa sen, että vektorigrafiikalla luodun kuvan kokoa voidaan muuttaa ilman, että kuvasta tulee rakeinen kuten bittikarttakuvasta suurennettaessa, sekä sen, että kuvan muotoa voidaan muuttaa: esimerkiksi kiertää koordinaatistossa. Kuvan tallennuskoko riippuu kuvan yksityiskohtien määrästä pikselikohtien määrästä pikselimäärän sijaan, minkä ansiosta vektorigrafiikka on resoluutioriippumatonta, ja tallennuskoko on yleensä pienempi kuin bittikarttagrafiikkaa sisältävillä tiedostoilla.

Vektorigrafiikkaa käytetään esimerkiksi tietokoneavusteisessa suunnitellussa ja piirtografiikan tuottamisessa sekä kolmiulotteisessa grafiikassa. Vektorigrafiikka ei perusperiaatteessa myötä sovellu digitaalisiin valokuviin.

Portable Document Format (PDF) ja Postscript (PS) ovat vakiintuneet tulostettavan materiaalin muodoiksi. Yleistyvä tiedostomuoto vektorigrafiikan tiedostomuosoksi on Scandable Vector Graphics (SVG). Myös cad-ohjelmat ovat vektorigrafiikkaohjelmia ja niillä on omat tiedostomuotonsa.

Vektorigrafiikan piirtämiseen sopivia sovellusohjelmia ovat muun muassa ammattilaisten suosima Adobe Illustrator, ilmainen Inkscape, Corel Draw ja Macromedia FreeHand.

Tehtävä 1 // A // 20.8. //

Bittikarttagrafiikka

Bittikarttagrafiikka on tietotekniikassa käytetty yleinen tapa esittää kuvia digitaalisessa muodossa. Näitä kuvia kutsutaan bittikartta kuviksi, pikselikuviksi tai rasterikuviksi. Bittikartta kuva koostuu pikseleistä, jotka muodostavat tasaisen ruudukon. Pikseileillä on tietty väri, ja ne tallennetaan yleensä riveittäin vasemmalta oikealle.

Bittikarttagrafiikkaa käytetään muun muassa valokuvien digitaalisessa tallennuksessa ja internet-sivuilla esiintyvien ja kaavioiden esittämisessä. Bittikarttakuvat kannattaa tehdä suureen pikselikokoon, joka mahdollistaa pienempien kopioden tekemistä, esimerkiksi WWW-käyttöä varten. Bittikarttakuvien tiedostokoko onkin usein suuri, ainakin pakkaamattomana.

- Pakkaamattomat bittikarttatiedostomuodot: BMP ja TIFF

- Häiviöllisesti pakattu, valokuville tarkoitettu: JPEG

- Häiviöttömästi pakattuja, lähinnä piirroksille sopivia: PNG ja GIF

Bittikarttakuvan mahdollistaman kuvanlaadun määrää kaksi suurretta:

- Pikseliresoluutio eli kuinka monta pikseliä kuvassa on vaaka- ja pystysuunnassa

- Värisyvyys eli kuinka monta bittiä käytetään värin esittämiseen yhtä pikseliä kohden

Kuvan pikseliresoluutio ilmaisee pikselien määrän leveys- ja korkeussuunnassa. Sen yhteen liitetään joskus myös värisyvyys. Resoluutio kirjoitetaan muotoon leveys x korkeus x syvyys

(esimerkki pikseliresoluutiosta)